Erikoistumiskoulutuksen uudistus

Standard

Erikoislääkärikoulutus tulee uudistumaan muutaman vuoden sisällä ja se tulee vaikuttamaan, miten ja mihin me voimme tulevaisuudessa erikoistua. Uudistuksessa tulee muuttumaan erikoislääkärikoulutuksen hakumenettely ja toisaalta pyritään ohjaamaan nuoria lääkäreitä aloille, joissa on pulaa. Suomen Medisiinariliitto pyysi jäseniltään (kandiseuroilta) mietintöä siitä, miten erikoistumiseen hakeutumisen tulisi jäsenten mielestä tapahtua. TLKS selvitti jäsentensä mielipidettä kyselyllä, johon vastasi yhteensä 130 osanottajaa ja kommentteja annettiin noin 200. Kandeillamme oli asiaa.

NLY:n malli sai pääsääntöisesti hyvän vastaanoton TLKS:n jäsenten keskuudessa. Jäsenet kannattivat vastausten perusteella työkokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien painottamista, mutta kriittistä suhtautumista osoitettiin tieteellisten ansioiden huomioimiseen. Kriteerin pelätään lisäävän paineita tehdä tutkimusta jo perusopintojen aikana ja perusopinnot koetaan jo itsessään raskaiksi. Jokainen ei ole kiinnostunut itse tutkimustyön tekemisestä ja nuoren lääkärin ei pitäisi joutua suorittamaan tohtorinkoulutusta vain, jotta saisi haluamansa erikoistumispaikan. Monet jäsenistämme kannattivat vähäisempää kuin 1/3 painottamista tieteellisille ansioille.

Henkilökohtaisia ominaisuuksia tulisi painottaa jäsenten mielestä suurimmalla painoarvolla, vaikka tämän suhteen esitettiin huoli kriteerin subjektiivisuudesta. Johdantojakso sai varovaisen positiivisen kannatuksen, mutta tämän pohjalta valituksi tulemiseen toivottiin kuitenkin tarkkaan määrättyjä kriteerejä, joilla varmistettaisiin hakijoiden puolueeton tasavertaisuus. Johdantojakson suhteen kriittiset jäsenet kokivat ongelmalliseksi sen, että tämä hidastaisi erikoistumista siinä tapauksessa, että erikoistumaan pyrkivät joutuisivat suorittamaan useita johdantojaksoja, jos eivät tulisikaan valituksi jatkoon.

Työkokemusta pidettiin pääsääntöisesti hyvänä kriteerinä, mutta tätä ei TLKS:n jäsenten mielestä tuli rajata ko. erikoisalaan liittyvään työhön, koska mahdollisuudet päästä työskentelemään tietylle erikoisalalle ennen erikoistumista ovat rajalliset. Myös työkokemuskriteerin pelätään hidastavan erikoistumiskoulutukseen pääsemistä. Sekä johdantojakson että työkokemuksen huomioimisen vahvana etuna taas nähdään se, että tällöin erikoistuviksi valittavilla on realistinen ymmärrys kyseisen erikoisalan työstä ja omasta soveltuvuudestaan sille.

Lopputyön aiheen huomioimisen suhteen TLKS:n jäsenet olivat lähes yksinomaan kriittisiä, koska opiskelijat tekevät lopputyönsä usein jostain tarjoutuneesta aiheesta. Peruskoulutuksen arvosanojen huomioimiseen suhtauduttiin myös kriittisesti, koska arvosteluasteikot eivät ole vertailukelpoisia ja toisaalta uhkaavat kollegiaalisuutta. TLKS:n jäsenet eivät kannata siis peruskoulutuksen osien painavaa vaikutusta erikoistumiseen, koska tämä asettaa kohtuuttomia paineita peruskoulutuksen aikana ja toisaalta tärkeitä päätöksiä ei pitäisi joutua tekemään puutteellisin tiedoin erikoisalasta.

Erikoislääkäripääsykokeisiin suurin osa TLKS:n jäsenistä suhtautui kriittisesti. Tämän pelätään lisäävän huomattavasti kilpailua jo perustutkintovaiheessa ja heikentävän kollegiaalisuutta. Lisäksi kokeen suurimpana ongelmana pidetään sitä, ettei se mittaa soveltuvuutta. Pääsykokeeseen varovaisen positiivisesti suhtautuvat jäsenet taas ehdottivat pääsykokeen liittämistä yhtenä kriteerinä muihin NLY:n mallissa oleviin valintakriteereihin. Pääsykokeista todettiin aiheutuvan lisäkustannuksia, joihin verraten saavutettavat hyödyt ovat pienet ja niiden katsottiin myös hukkaavan aikaa ja energiaa, jos ajatellaan pääsykokeeseen valmistautumista tieteellisen tutkimuksen ja työkokemuksen hankkimisen kustannuksella. Myös pääsykokeet voivat pitkittää erikoistumista, jos ihmiset valmistautuvat pääsykokeisiin useaan kertaan, mikäli eivät pääse haluamaansa.

TLKS:n jäsenten mukaan erikoistumishaussa tulisi ottaa huomioon, että monella erikoistuminen ei ole yhtä selkeää ja johdonmukaisesti tietylle alalle pyrkimistä, vaan itsensä tutkiskelua ja oman lääkäri-identiteetin hakemista. Erikoistumisjärjestelmä ei saa olla erikoisalanvaihtoa ja -kokeilua poissulkeva, sillä esimerkiksi reunaopintoja suoritettaessa voi jokin muu erikoisala osoittautua itselle soveltuvammaksi. Yleisesti TLKS:n jäsenten mukaan mitä vähemmän erikoistumiskoulutuksen hakuprosessiin sisältyy nuorten lääkäreiden paremmuusjärjestykseen laittamista ja kilpailun provosoimista, sen parempi. Lääkäreiden pitäisi toimia yhdessä potilaan hyväksi ja tämä ei onnistu, jos vieressä seisova ei olekaan enää kollega vaan kilpailija.

Laura Perämäki

Edunvalvontaministeri 2015

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s