Candion muutoksista

Standard

Turun Lääketieteenkandidaattiseura ja Sodexo aloittavat yhteistyön lounasravintola Candiossa

Turun Lääketieteenkandidaattiseura ry:n omistaman lounasravintola ja kahvila Candion päivittäisestä toiminnasta vastaa jatkossa Sodexo. Tuttu henkilöstö, seitsemän täysipäiväistä ravintola-alan ammattilaista, jatkaa Candiossa, ja ravintolan nimikin säilyy samana. Candion perinteisestä toiminnasta, kuten terveellisistä lounastarjoiluista ja ainutlaatuisesta tunnelmasta, pidetään kiinni ja samalla toimintaa kehitetään entistäkin aktiivisemmin yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Vuodesta 1959 toiminut Candio sijaitsee lääketieteelliseen tiedekuntaan kuuluvan laitosrakennus Medisiinan alakerrassa. Ravintola tunnetaan yliopistopiireissä lämminhenkisestä tunnelmastaan sekä terveellisestä ja maukkaasta ruuastaan.
Candion toiminta on laajentunut viime vuosien aikana huomattavasti. Candioon tehtiin mittava laajennus vuosien 2006 – 2008 remontin yhteydessä: suuresta ja tilavasta ruokailutilasta on nyt ikkunanäkymä Kiinamyllynmäelle. Ravintolaan valmistui lisäksi kabinetti kokouskäyttöä varten.

 
Toiminta on muuttunut viime vuosina ainejärjestömittakaavassa merkittäväksi ravintolatoiminnaksi ja totesimme seurassa, että haluamme varautua paremmin tulevaisuuden mahdollisiin muutoksiin. Kävimme läpi monia vaihtoehtoja ja keskustelimme eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Päädyimme Sodexoon, koska suurena yrityksenä se tuo vakautta ja kokemusta toimintaamme. Meitä miellytti myös
Sodexon tarjoama yhteistyömalli, joka perustuu tiiviiseen toiminnan kehittämiseen yhdessä seuran ja opiskelijoiden kanssa” kertoo Turun Lääketieteenkandidaattiseuran Candioministeri Tapani Strander.

 
Sodexon Business Development Manager Tomi Enäjärvi on yhteistyöstä innoissaan.
Kyseessä on aivan uudenlainen toimintamalli, jossa opiskelijajärjestö ja Sodexo toimivat keskenään tiiviissä yhteistyössä. Candio on saanut asiakkailtaan paljon positiivista palautetta, ja me haluamme vahvistaa entisestään Candion mainetta viihtyisänä ja maukasta ruokaa tarjoavana lounaspaikkana” Enäjärvi sanoo.

Toiminnan laajentamisesta ja uusien mahdollisuuksien aukeamisesta Enäjärvi kertoo seuraavaa: “Lähiajan uudistuksiin kuuluu muun muassa kahvila- ja vitriinitarjoilun uudistaminen entistäkin monipuolisemmaksi. Erilaiset teemapäivät ja tapahtumat Candiossa lisääntyvät. Näillä haluamme piristää asiakkaidemme lounaskokemusta.”

 

Sodexo ja Candio tähtäävät pitkäaikaiseen yhteistyöhön.
Yhteistyö Sodexon kanssa mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden myös tulevaisuudessa.
Opiskelijakeskeisyys säilyy jatkossakin koko toimintamme ytimessä. Tulemme yhdessä Sodexon kanssa luomaan malleja, joilla voimme entistäkin tarkemmin kuunnella asiakkaidemme toiveita ja viedä niitä myös käytäntöön” Strander tiivistää.

Lisätietoja Candion toiminnasta ja muutoksista saat ottamalla yhteyttä Candioministeri Tapani Stranderiin (candio@tlks.fi) tai puheenjohtaja Eino Herhiin (puheenjohtaja@tlks.fi). Sodexon puolelta kysymyksiin vastaa Tomi Enäjärvi (tomi.enajarvi@sodexo.com).

Virkailijahaku vuodelle 2016 avattu

Standard

70vlogo

On aika avata TLKS:n hallitus- ja virkailijahaku vuodelle 2016!

Hallitus, virkailijat ja toimihenkilöt valitaan neuvoston sääntömääräisessä kokouksessa 01/16. Haku aktiivihommiin päättyy neljän viikon päästä torstaina 12.11.2015 klo 12.00. Alta löydät selvitykset haettavissa olevista viroista ja hallituksen kokoonpanosta ensi vuodelle. Blogista löydät lisäksi aikaisempien viranhaltijoiden tekstejä, joista saa lisäinfoa työnkuvasta.

Avoimemman aktiivihaun nimissä seuran pääsihteeri ilmoittaa seitsemän ja kaksi päivää ennen haun sulkeutumista hakemusten määrät kuhunkin tehtävään tälle yleiselle sähköpostilistalle. Haun päätyttyä hakemukset ovat julkisia koko kandiseuralle.

Kiinnostuksesi herättyä laadi lyhyt ja ytimekäs, neuvostolle osoitettu, allekirjoitettu hakemus ja toimita se pääsihteerin lokeroon toimistolle 12.11. mennessä.

HAETTAVANA OLEVAT HALLITUSPAIKAT 2015

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA johtaa puhetta hallituksen kokouksissa ja toimii kandiseuran virallisena edustajana. Lisätietoa: Tatu Kantonen, taskan@utu.fi

CANDIOMINISTERI vastaa kandiseuran ravintolatoiminnasta. Candioministerin apuna toimii Candiotyöryhmä. Lisätietoa: Jussi Sihvonen, jussi.sihvonen@utu.fi

TALOUSMINISTERI vastaa seuran taloudenhoidosta yhdessä taloudenhoitajan kanssa sekä toimii taloustoimikunnan puheenjohtajana. Talousministeri myös valmistelee seuran budjetin ja huolehtii seuran taloudellisesta tilanteesta. Lisätietoa: Evgenija Lozova, evgenija.lozova@utu.fi

EDUNVALVONTAMINISTERI toimii edunvalvonta- ja opintotoimikunnan puheenjohtajana. Hän vastaa yhdessä opintoministerin kanssa kandiseuran edunvalvonnasta. Lisätietoa: Laura Perämäki, laura.peramaki@utu.fi

OPINTOMINISTERI vastaa yhdessä edunvalvontaministerin kanssa kandiseuran edunvalvonnasta. Lisätietoa: Essi Kymäläinen, esmaky@utu.fi

JÄSENPALVELUMINISTERI vastaa seuran jäsenpalveluista (mm. poikkitieteelliset tapahtumat ja ekskursiot) apunaan jäsenpalvelutoimikunta. Lisätietoa: Konsta Nylander, kahnyl@utu.fi

KULTTUURIMINISTERI vastaa TLKS:n kulttuuritoiminnasta järjestäen mm. leffailtoja ja teatterikäyntejä yhdessä kulttuuritoimikunnan kanssa. Lisätietoa: Emma Puosi, emmapu@utu.fi

ULKOASIAINMINISTERI toimii ulkoasiaintoimikunnan puheenjohtajana vastaten mm. opiskelijavaihtoon, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Lisätietoa: Krista Olander, kmolan@utu.fi
TKV-MINISTERI toimii linkkinä Turun Kandivalmennus Oy:n ja TLKS:n hallituksen välillä. Lisätietoa: Ina Tetri, insoan@utu.fi
TIVOLIMINISTERI toimii tivolitoimikunnan puheenjohtajana ja vastaa Tivoliin liittyvistä asioista. Lisätietoa: Matilda Aakula, mataak@utu.fi
OHJELMAMINISTERI toimii linkkinä ohjelmatoimikunnan ja TLKS:n hallituksen välillä. Lisätietoa: Johannes Kallio, johannes.kallio@utu.fi

SPEKSIMINISTERI toimii linkkinä Speksin johtoryhmän ja TLKS:n hallituksen välillä. Lisätietoja: Tatu Kantonen, taskan@utu.fi

HAETTAVANA OLEVAT VIRAT 2015

PÄÄSIHTEERI on hallitusvirkailija, joka vastaa seuran yleishallinnosta sekä toimii sihteerinä hallituksen, neuvoston ja seuran kokouksissa. Pääsihteeri vastaa myös seuran kirjeenvaihdosta, juoksevista asioista sekä delegoi hommia hallitukselle ja toimikunnille. Palkkio viime vuonna oli 400 €. Lisätietoa: Eino Herhi, eejher@utu.fi

TIEDOTTAJA on hallitusvirkailija, joka vastaa seuran viestinnän kehittämisestä ja seuralaisten tiedottamisesta. Hänen vastuullaan on mm. TLKS-tiedotteen ja aktiiviraportin laatiminen sekä TLKS-blogin ja nettisivujen tiedotusosien hallinnointi. Tiedotussihteeri on hallitusvirkailija ja sijaistaa tarvittaessa pääsihteeriä. Palkkio viime vuonna oli 250 €. Lisätietoa: Aleksi Saarela, aljosaa@utu.fi

TALOUDENHOITAJA on hallitusvirkailija, joka maksaa laskuja ja valvoo seuran kirjan- ja taloudenpitoa sekä osallistuu talousarvion ja tilinpäätöksen tekemiseen. Palkkio viime vuonna oli 250 €. Lisätietoa: Tero Ohrankämmen, tenioh@utu.fi

HAETTAVANA OLEVAT TOIMET 2015

ATK-VASTAAVA huolehtii seuran ATK-laitteiden toimivuudesta ja toimii tukihenkilönä seuran toimintaan tai opiskeluun liittyvissä ATK-asioissa. ATK-vastaava myös päivittää seuran nettisivuja ja kurssien sähköpostilistoja. Palkkio viime vuonna oli 150 €. Lisätietoa: Esa Harjulahti, espeha@utu.fi

ULKOASIAINSIHTEERIT (2 kpl) avustavat ulkoasiainministeriä sekä kotimaan että ulkomaan projektien järjestelyissä. Palkkiot olivat viime vuonna 100 € kullekin. Lisätietoa: Mira Forsgren, miirfo@utu.fi, Juuso Hakala, juolhak@utu.fi ja Hanna Poikajärvi, hmhpoi@utu.fi

PAIKANVÄLITTÄJÄ välittää amanuenssipaikat ja osallistuu amanuenssien toimenkuvan ja hakuprosessin kehittämiseen sekä pitää amanuenssuureista infotilaisuuden tuoreille klinikkaan siirtyjille ja informoi kandiseuralaisia käytännön amanuenssiasioista. Palkkion maksaa tiedekunta. Lisätietoja: Sanni-Lotta Aaltonen, slaaal@utu.fi

TIVOLIMESTARIT (2 kpl) hoitavat suhteita viranomaisiin, taloyhtiöön ja naapureihin. Palkkiot olivat viime vuonna 175 € kullekin. Lisätietoa: Timo Suomi, tijsuo@utu.fi ja Mikko Pauna, mikapau@utu.fi

TIVOLIN MARKKINOINTIVASTAAVA huolehtii Tivoliklubin markkinoinnista osana tivolitiimiä. Kyseessä on aivan uusi toimi; palkkio muodostunee suoriteperusteiseksi. Lisätietoa: Tatu Kantonen, taskan@utu.fi

PÄÄKAIJAT (2 kpl) ovat vastuussa siisteyden ylläpidosta Tivolilla ja kaijojen värväämisestä ja koulutuksesta. Lisäksi he esittelevät Tivolia vuokraajille ja vastaavat Tivolia koskeviin kysymyksiin. Palkkiot olivat viime vuonna 175 € kummallekin. Lisätietoa: Emma Pöysti, emmapo@utu.fi, Erika Uusitupa, erika.m.uusitupa@utu.fi

AV-PÄÄKAIJA vastaa AV-kaijojen kouluttamisesta, AV laitteiden huoltamisesta ja organisoi AV-kaijatoimintaa. Palkkio oli viime vuonna 175 €. Lisätietoja: Jaakko Aarnio, jliaar@utu.fi

LIIKUNTASIHTEERI johtaa liikuntatoimikuntaa ja toimii linkkinä toimikunnan ja TLKS:n hallituksen välillä. Lisätietoja: Jaakko Ahti, jamiah@utu.fi

BOOSTERIN PÄÄTOIMITTAJA vastaa seuran jäsenlehdestä, Boosterista. Päätoimittaja toimii toimituskunnan puheenjohtajana ja vastaa lehden ilmestymisestä, sisällöstä ja taloudesta yhdessä Boosterin taloudenhoitajan kanssa. Hän editoi tekstejä ja kirjoittaa niitä myös itse. Palkkio oli viime vuonna 250€. Lisätietoa: Siiri Niittynen, samniit@utu.fi

BOOSTERIN TALOUDENHOITAJA laatii osoiteluettelon kaksi kertaa vuodessa sekä hankkii mainokset Boosteriin. Palkkio on 5 % osoiteluettelon nettotuloista. Lisätietoa: Tero Ohrankämmen, tenioh@utu.fi ja Markus Niinistö, markus.j.niinisto@utu.fi

LAULUMESTARI johtaa laulua seuran tilaisuuksissa ja pitää huolta edustuskunnosta. Lisätietoa: Rasmus Rankala, rajora@utu.fi

BOOSTERIN TAITTAJA taittaa Boosterin painokelpoiseksi. Palkkio oli viime vuonna 250 €. Lisätietoa: Laura Liikamaa, lamalii@utu.fi

SML-VIRKAILIJAT toimivat kandiseuran edustajina Suomen Medisiinariliiton hallituksessa. Lisätietoa: Antti Friman, antafr@utu.fi ja Liisa Viita-aho, lhhirv@utu.fi

Parhaiten lisätietoja kustakin tehtävästä saat tämän hetken virkaatekevältä henkilöltä.
Tarvittaessa kysymyksiisi vastaa myös pääsihteeri, paasihteeri@tlks.fi.

Tivoli –Medisiinarin olohuone

Standard

Tivoli on ollut iso osa Kandiseuran identiteettiä on jo vuodesta 1960, jolloin vuokrasopimus ensimmäisestä Tivolista tehtiin. Tämä alkuperäinen Tivoli sijaitsi aivan ydinkeskustassa Eerikinkadulla. Vuodesta -71 alkaen ovet olivat auki päivittäin kello 19-23 ja Tivolille saattoi poiketa keskustassa kulkiessa silloin kun siltä tuntui. Tämän mahdollisti palkattu emäntä. Näiltä ajoilta on jäänyt elämään kaijan pesti vuosina 1975-1981 emäntänä toimineen Kaijan mukaan. Ensimmäisen Tivolin ajoilta ovat myös muutama edelleen Tivolin seinää koristava vuoden -64 professorien karikatyyri. Toki joukkoon on sittemmin liittynyt tuoreempiakin muotokuvia.

Juhlia Tivolissa on järjestetty aina, mutta muutoin kulttuuri on muuttunut melko paljon alkuajoista. Nykyisellään Tivoliin ei voi noin vain poiketa vaan ovet ovat avoimet vain tapahtumien yhteydessä. Tivolin suurempaa iltapäivähengauskäyttöä kysellään edelleen ajoittain, siksi tämä onkin hyvä väli muistuttaa jokaista renkivuorot suorittanutta jäsentä mahdollisuudesta järjestää ilmainen klubi-ilta. Mikä olisikaan parempaa kuin pitkän päivän jälkeen lysähtää Tivolin sohvalle kavereiden kanssa, aivan kuin jo 70-luvulla Eerikinkadulla. Suurena erona on myös nykyisellään varsin suosittu saunominen. Saunomista ei alkuaikoina vielä harrastettu, ensimmäinen sauna löytyy vasta Tivolista nro. kolme vuonna 1993.

Nykyinen Tivoli Uudenmaankadulla on järjestyksessään neljäs, ja toinen kandiseuran itsensä omistama tila. Uudenmaankadun Tivoli ostettiin Turun kaupungilta loppuvuodesta 2000 ja avattiin juhlallisesti 55. Proffajuhlien cocktailtilaisuudessa 7.4.2001. Keväällä tullaankin siis juhlimaan paitsi Kandiseuran 70. syntymäpäivää, myös mukuusin 15v. pirskeitä.

tivoli

Iso osa Tivolia on säilynyt sellaisenaan vuoden 2001 remontin jälkeen. Pientä pintojen kunnostusta on toki tehty koko tilassa, mutta kokonaan on uusittu vain keittiö, narikka, dj-koppi ja saunaosasto. Näistäkin muutoksista on jokunen vuosi vierähtänyt, Murmur kun on viimeinen vanhan saunan kokenut kurssi.

Nykyisellään tila on kuitenkin varsin toimiva, vaikkakin nykyiselle jäsenmäärälle hieman ahdas. Sitsaamaan mahtuu mukavasti 100 henkeä ja tarpeen vaatiessa fetussitseillä on nähty lähemmäs 150 pöytäpaikan järjestyvän, tosin osittain lainatuoleilla. Sauna nauttii suurta suosiota ja tanssilattiaa harvemmin näkee tyhjänä. Lisäksi tekniikkavelhot ovat loihtineet äänentoiston ja valot niin ettei Tivolin tarvitse hävetä edes vertailussa yökerhoihin. Ihmiset nauttivat olostaan ja sehän kerhotilassa on tärkeintä!

Vuosia on vierinyt, Tivolit ovat vaihtuneet, mutta Tivolin henki, kollegiaalinen kurssirajat ylittävä hauskanpito ja verkostoituminen on säilynyt. Tämä on iso voimavara seuralle. Tivolilla pieni fetus kastetaan medisiinariksi, tieto ja tarinat kulkevat vanhemmalta kandidaatilta nuoremmalle. Kokemuksia vaihdetaan ja vuosien perinne siirtyy eteenpäin. Nauttikaamme kaikki jatkossakin Tivolista yhdessä, ja muistakaamme, että pitkästä historiastaan huolimatta Tivoli ei ole itsestäänselvyys.

Tilan omistaminen tarkoittaa samalla vastuuta tilan kunnosta ja varustuksesta. Jokainen rikottu paikka joudutaan korvaamaan yhteisellä rahalla, oli kyse sitten kaatuneesta pianosta, hajonneista lauteista, nyrkinreiästä seinässä tai sitseillä tölkkipinon mukana kaatuneesta viinilasista. Muistetaan arvostaa Tivolia ja sen sääntöjä, niin ovien sisäpuolella kuin ulkona kadullakin. Niitä ei ole luotu kenenkään kiusaksi, vaan jotta voisimme nauttia Tivolista myös seuraavat 55 vuotta.

Rakkaudesta Tivoliin,

Matilda Aakula

Tivoliministeri 2015

Erikoistumiskoulutuksen uudistus

Standard

Erikoislääkärikoulutus tulee uudistumaan muutaman vuoden sisällä ja se tulee vaikuttamaan, miten ja mihin me voimme tulevaisuudessa erikoistua. Uudistuksessa tulee muuttumaan erikoislääkärikoulutuksen hakumenettely ja toisaalta pyritään ohjaamaan nuoria lääkäreitä aloille, joissa on pulaa. Suomen Medisiinariliitto pyysi jäseniltään (kandiseuroilta) mietintöä siitä, miten erikoistumiseen hakeutumisen tulisi jäsenten mielestä tapahtua. TLKS selvitti jäsentensä mielipidettä kyselyllä, johon vastasi yhteensä 130 osanottajaa ja kommentteja annettiin noin 200. Kandeillamme oli asiaa.

NLY:n malli sai pääsääntöisesti hyvän vastaanoton TLKS:n jäsenten keskuudessa. Jäsenet kannattivat vastausten perusteella työkokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien painottamista, mutta kriittistä suhtautumista osoitettiin tieteellisten ansioiden huomioimiseen. Kriteerin pelätään lisäävän paineita tehdä tutkimusta jo perusopintojen aikana ja perusopinnot koetaan jo itsessään raskaiksi. Jokainen ei ole kiinnostunut itse tutkimustyön tekemisestä ja nuoren lääkärin ei pitäisi joutua suorittamaan tohtorinkoulutusta vain, jotta saisi haluamansa erikoistumispaikan. Monet jäsenistämme kannattivat vähäisempää kuin 1/3 painottamista tieteellisille ansioille.

Henkilökohtaisia ominaisuuksia tulisi painottaa jäsenten mielestä suurimmalla painoarvolla, vaikka tämän suhteen esitettiin huoli kriteerin subjektiivisuudesta. Johdantojakso sai varovaisen positiivisen kannatuksen, mutta tämän pohjalta valituksi tulemiseen toivottiin kuitenkin tarkkaan määrättyjä kriteerejä, joilla varmistettaisiin hakijoiden puolueeton tasavertaisuus. Johdantojakson suhteen kriittiset jäsenet kokivat ongelmalliseksi sen, että tämä hidastaisi erikoistumista siinä tapauksessa, että erikoistumaan pyrkivät joutuisivat suorittamaan useita johdantojaksoja, jos eivät tulisikaan valituksi jatkoon.

Työkokemusta pidettiin pääsääntöisesti hyvänä kriteerinä, mutta tätä ei TLKS:n jäsenten mielestä tuli rajata ko. erikoisalaan liittyvään työhön, koska mahdollisuudet päästä työskentelemään tietylle erikoisalalle ennen erikoistumista ovat rajalliset. Myös työkokemuskriteerin pelätään hidastavan erikoistumiskoulutukseen pääsemistä. Sekä johdantojakson että työkokemuksen huomioimisen vahvana etuna taas nähdään se, että tällöin erikoistuviksi valittavilla on realistinen ymmärrys kyseisen erikoisalan työstä ja omasta soveltuvuudestaan sille.

Lopputyön aiheen huomioimisen suhteen TLKS:n jäsenet olivat lähes yksinomaan kriittisiä, koska opiskelijat tekevät lopputyönsä usein jostain tarjoutuneesta aiheesta. Peruskoulutuksen arvosanojen huomioimiseen suhtauduttiin myös kriittisesti, koska arvosteluasteikot eivät ole vertailukelpoisia ja toisaalta uhkaavat kollegiaalisuutta. TLKS:n jäsenet eivät kannata siis peruskoulutuksen osien painavaa vaikutusta erikoistumiseen, koska tämä asettaa kohtuuttomia paineita peruskoulutuksen aikana ja toisaalta tärkeitä päätöksiä ei pitäisi joutua tekemään puutteellisin tiedoin erikoisalasta.

Erikoislääkäripääsykokeisiin suurin osa TLKS:n jäsenistä suhtautui kriittisesti. Tämän pelätään lisäävän huomattavasti kilpailua jo perustutkintovaiheessa ja heikentävän kollegiaalisuutta. Lisäksi kokeen suurimpana ongelmana pidetään sitä, ettei se mittaa soveltuvuutta. Pääsykokeeseen varovaisen positiivisesti suhtautuvat jäsenet taas ehdottivat pääsykokeen liittämistä yhtenä kriteerinä muihin NLY:n mallissa oleviin valintakriteereihin. Pääsykokeista todettiin aiheutuvan lisäkustannuksia, joihin verraten saavutettavat hyödyt ovat pienet ja niiden katsottiin myös hukkaavan aikaa ja energiaa, jos ajatellaan pääsykokeeseen valmistautumista tieteellisen tutkimuksen ja työkokemuksen hankkimisen kustannuksella. Myös pääsykokeet voivat pitkittää erikoistumista, jos ihmiset valmistautuvat pääsykokeisiin useaan kertaan, mikäli eivät pääse haluamaansa.

TLKS:n jäsenten mukaan erikoistumishaussa tulisi ottaa huomioon, että monella erikoistuminen ei ole yhtä selkeää ja johdonmukaisesti tietylle alalle pyrkimistä, vaan itsensä tutkiskelua ja oman lääkäri-identiteetin hakemista. Erikoistumisjärjestelmä ei saa olla erikoisalanvaihtoa ja -kokeilua poissulkeva, sillä esimerkiksi reunaopintoja suoritettaessa voi jokin muu erikoisala osoittautua itselle soveltuvammaksi. Yleisesti TLKS:n jäsenten mukaan mitä vähemmän erikoistumiskoulutuksen hakuprosessiin sisältyy nuorten lääkäreiden paremmuusjärjestykseen laittamista ja kilpailun provosoimista, sen parempi. Lääkäreiden pitäisi toimia yhdessä potilaan hyväksi ja tämä ei onnistu, jos vieressä seisova ei olekaan enää kollega vaan kilpailija.

Laura Perämäki

Edunvalvontaministeri 2015

MANUMAAILMAN UUSIA TUULIA

Standard

Manumaailmassa kohisee! Vuoden 2015 paikanvälittäjällä on ollut missiona tehdä manuilu kandiseuralaisille yhä helpommaksi ja opiskelijaystävällisemmäksi. Tämän vuoksi sopimussairaalasysteemiä ollaan uudistamassa rankalla kädellä ja tämän työn hedelmää päästäänkin toivon mukaan maistamaan jo joululoman sopimussairaala-amanuenssuureja jaettaessa. Tarkoituksena on ennen kaikkea selkeyttää systeemiä ja ajaa opiskelijoiden etua tässäkin suhteessa.

Tämä koittaa siis tulevaisuudessa, mutta nyt jo harjoitteluohjesääntöön on saatu muutama muutos aikaiseksi. Huhtikuun amanuenssuurihaussa oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus hakea kliinisen neurofysiologian amanuenssuuria C3-opinnot suoritettuaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tästä lähtien toisen vuoden opiskelijat saavat mahdollisuuden manuilla. Ja miksipä eivät manuilisi! Kliinisellä neurofysiologialla on mahdollisuus tehdä niin 50% kuin 100% kurssiaikaisia amanuenssuureja sekä loma-aikaisia amanuenssuureja. Oiva tapa tutustua kliiniseen työhön jo preklinikkavaiheessa.

Manumaailman kuumin uutinen kuitenkin tällä hetkellä on ensi syksynä lanseerattava dissektioamanuenssuuri. Syyskuun TYKSin amanuenssuurihaussa on siis haettavana kaksi 50% kurssiaikaista dissektioamanuenssuuria, joita haettaessa anatominen ruumiinavaus – kurssi on oltava hyväksytysti suoritettu. Käytännössä haku koskee siis C5:llä olevia ja heitä vanhempia opiskelijoita. Jakoperusteet ovat samat kuin muissakin amanuenssuureissa. Poikkeuksen aiheuttavat C5-kurssin opiskelijat, joilla ei ole vielä kladilistaa. Tällöin jakoperusteena toimii AR-kurssin arvosana sekä mahdolliset syventävät opinnot solubiologian ja anatomian laitoksella.

Dissektioamanuenssit  toimivat anatominen ruumiinavaus  – opintokokonaisuuuden yhteydessä ja heidän  työnkuvaansa kuuluu mm. osallistua dissektiotoimintaan ja opastaa kurssin opiskelijoita sekä dokumentoida dissektiolöydöksiä. Amanuenssin työt alkavat 11.9. AR-kurssin avausluennon yhteydessä ja kestävät 10.10. asti. Dissektioamanuenssin työaika on n. 19 h/vko ja työajat joustavat amanuenssien opintojen mukaan. Ensisijaisesti amanuenssin tulee osallistua omaan pakolliseen opetukseensa ja mahdollisuuksien mukaan osallistua dissektiotapahtumiin. Joustovaraa siis löytyy. Palkkaa amanuenssille toki myös maksetaan, n. 776 e kuukauden työrupeamasta. Eikä tässä vielä kaikki. Hienon duunin, oppimisen, rahan ja kokemuksen lisäksi dissektioamanuenssuurista tienaa kolme opintopisteitä valinnaisiin opintoihin!

Mikäli amanuenssuurit rupesivat kiinnostamaan, käyhän katsastamassa TLKS:n sivuilta Opinnot-osio ja sen alavalikko Amanuenssuurit. Kattavammin kunkin klinikan amanuenssiohjeita löytyy Moodle2:sta kurssialueelta  ”Amanuenssuurien suorittaminen”. Myös allekirjoittaneeseen voi olla yhteydessä mieltä kuumottelevien kysymysten tiimoilta.

Summa summarum: maanantaina 7.9. kandiseuran historian ensimmäiset dissektioamanuenssit valitaan. We want you!

-Sanni-Lotta Aaltonen

TLKS:n paikanvälittäjä 2015

Kiinnostaako lääketieteen tulevaisuus?

Standard

“The definition of insanity is doing the same thing over and over and expecting different results.” – Albert Einstein

Otin tämän vuoden omaksi hallitusteemakseni poikkitieteellisyyden ja uusien tapahtumien kartoittamisen. Vaikka lääkisporukoissa on todellakin hauskaa, on virkistävää käydä välillä muissakin piireissä.

Seuraava mahdollisuus tähän tarjoutuu 7.4. ICT-talolla järjestettävässä Synergia-seminaarissa, jossa TLKS on tänä vuonna mukana. Luvassa paljon toivottua poikkitieteellisyyttä (muutakin kuin Lex & TuKY, vaikka ovatkin rakkaita) yhdistettynä hyödylliseen informaatioon tulevaisuuden lääketieteestä. Seminaarin aiheena onkin siis tänä vuonna lääketiede ja tietotekniikka. Vastaanottaako lääkäri tulevaisuudessa potilaita videoyhteyden välityksellä? Vievätkö robotit kirurgeilta työt? Miten niitä perkeleen potilastietojärjestelmiä ei saada toimimaan?!

Käy kohti ICT-taloa 7.4. klo 09-16 ja ota selvää!

TLDR; 5 syytä käydä Synergiassa:

  1. Kuule asiantuntijoiden mielipiteitä lääketieteen tulevaisuudesta
  1. Opi käytännön vinkkejä elämänlaatusi parantamiseksi
  1. Tapaa muitakin ihmisiä kuin lääkisläisiä ja huomaa heidän olevan mukavia
  1. Illalla luvassa legendaarisen Lemminkäisenkierroksen sisältävät iltabileet.
  1. On pääsiäisloma, mitä muutakaan?

Puhujista muutama:

“Ohjelmistoja ja järjestelmiä ei voi kehittää pelkistä teknologisista lähtökohdista yksin toimistolla. NetMedin Henri Virtanen kertoo kuinka yritys kehittää ohjelmistoaan loppukäyttäjän (lääkärit, hoitajat, potilaat) huomioon ottaen ja mitä hyötyä on tiiviistä yhteistyöstä.”

“Unenseurantalaitteita valmistava espoolainen Beddit keräsi joukkorahoituspalvelu Indiegogossa yli puoli miljoonaa dollaria.

Kuinka tämä onnistui ja mitä siitä seurasi? Bedditin communication lead Ida kertoo yrityksen rahoituskampanjasta ja antaa vinkkejä ja ohjeita siihen, kuinka onnistunut kampanja toteutetaan ja pahimmat sudenkuopat vältetään.”

Lisätietoja http://www.synergiaturku.fi/

Jäsenpalvelu – mitä se on?

TLKS jäsenkyselyn mukaan 50% jäsenistä ei tiennyt mitä jäsenpalvelutoimikunta puuhaa. Asian selkeyttämiseksi tein yhden kysymyksen visailun, jonka avulla voit testata tämän lähes yleissivistykseen kuuluvan tiedon osaamistasi. Check it out here.

Testaa osasitko paremmin kuin muut seuralaiset!

Samaa epätietoisuutta oli myös hallituksen toiminnasta, siitä ehkä visa seuraavalla kerralla?!

-Konsta Nylander

Jäsenpalveluministeri 2015

Ensi-illan huuma

Standard

Pystytyspäivänä ensi kertaa nähdessäni Sigyn-salin lavan ja katsomon jouduin hetkeksi istahtamaan alas. Tuntui aivan käsittämättömältä, että kahden illan kuluttua me esiintyisimme siellä. Tivolin tanssilattia kutistui yhtäkkiä mielessä, ja vatsanpohjassa alkoi mouria jännitys. Viikonloppu oli monilta osin teatterilla pitkä, mutta tiimien yhteishenki ja toisten kannustus kantoivat aina kenraaliharjoitukseen asti, joka vedettiinkin vahvasti hyvällä energialla ja fokuksella. Kenraalin jälkeen mielessäni kuitenkin pyöri vain, että huomenna esittäisimme tämän kaiken yli 300 henkilön yleisölle. Tällöin perhoset alkoivat lentämään toden teolla mahan pohjassa.

Ensi-iltapäivänä saavuin teatterille täynnä intoa ja kohtasin muut Speksin tiimit vähintääkin yhtä innoisaan ja jännittyneinä. Koko päivän oli ollut pakonomainen tarve hyppiä ja höpöttää, ja maskissakin istuminen tuotti hieman vaikeuksia jännityksen kourissa. Kellon lähestyessä seitsemää alkoivat tunteet koko ajan kuohumaan enemmän sisälläni, enkä enää osannut kertoa pelottiko vai oliko tämä vaan siistein asia, mitä olin ikinä tehnyt. Näyttelijöiden lämpän aikana keskittyminen oli huipussaan ja tunnelma lähes käsinkosketeltava. Takahuoneessa, kun skoolasimme tyttöjen kanssa skumppaa ja tajusimme, että ihmisiä oli alkanut valua teatterille, tuli aivan absurdi olo. Periaatteessa tiesin tarkalleen, mitä olin kohta menossa tekemään, mutta toisaalta minulla ei ollut aavistustakaan, mitä tuleman piti.

Noin vartti ennen esityksen alkua vetäydyimme näyttelijöiden kanssa kaikki hieman omiin oloihimme. Toiset hiljentyivät nurkkiin käymään läpi vuorosanojaan, ja toiset kävelivät ympäri takahuonetta toistellen mitä ihmeellisimpiä lauseita. Lopulta, kun kello tuli seitsemän ja bändi soitti ensimmäiset sävelensä, aloitti sydämeni aivan oman tanssinsa rinnassani. Seuratessa ensimmäisiä kohtauksia kulisseista, oli aivan upeaa katsoa vanhoja speksaajia ja heidän improvisaatio- ja näyttelytaitojaan. Oli kummallista herätä siihen mielettömyyteen, että minä olin täällä tekemässä aivan samaa juttua heidän kanssaan. Oman vuoron lähestyessä sydän halusi jo suorastaan pompata ulos kurkustani ja kroppa oli paniikista kankea. Sitten, kun valot syttyivät ja juoksin lavalle ei sydän enää riuhtonutkaan rinnassa ja jännitys katosi. Ensimmäisen omstartin jälkeen, yleisön puhjetessa nauramaan ja taputtamaan, muuttuivat viimeisetkin perhoset vatsassa hurmokseksi. Tunne oli ihana, ja lavalta poistuessani melkein kuulin, kuinka adrenaliini virtasi suonissani.

11001413_10205399338676636_422731847_o

Näytöksen loppuessa, kumarrusten aikana, alkoi poskilihaksiin sattua, kun hymy venyi kirjaimellisesti korviin asti. Yleisön taputtaessa oli käsittämätöntä ymmärtää, että he kaikki hurrasivat meille. Perheen ja ystävien halaukset ja ihmetys siitä kuinka upea Speksimme oli sai minut leijailemaan pilviin. Esityksen jälkeen lavan takana kestohymyä ei saanut pois kenenkään kasvoilta. Kaikki juoksivat halailemassa toisiaan, ja itsekin hypin ja tanssin ympäri takahuonetta. Tuottajan onnellinen ja vilpitön halaus sekä ohjaajan hymy ja kehut saivat minut tuntemaan, että olen juuri siellä, missä pitääkin. Kaikki tiimit olivat tehneet huikeata työtä ja se näkyi, ensi-ilta oli mennyt aivan nappiin. Tunnelma oli kuin kauppatorilla Suomen voittaessa jääkiekon maailmanmestaruuden. Katsoessani ympärilleni tunsin suurta kiitollisuutta siitä, että sain olla osallisena tätä kaikkea.

Eveliina Nousiainen

Näyttelijä

C. Laxus

Kuva: Kimmo Nikula